Kansainvälinen sosiaaliturva on yhä ajankohtaisempi

Moni suomalainen muuttaa töihin, opiskelemaan tai eläkepäivien viettoon toiseen EU-valtioon, jossa hän käyttää uuden asuinmaansa terveyspalveluja. Sairaanhoitoa voi yllättäen tarvita lomailijakin. Myös Suomen terveyspalvelujen asiakkaiksi hakeutuu yhä enemmän ulkomaalaisia. Rajat ylittävä terveydenhuolto on siis jo tätä päivää.

EU:n vuonna 2011 voimaantullut potilasdirektiivi velvoittaa kohtelemaan toisesta jäsenvaltiosta Suomeen hoitoon hakeutuvaa kuin kunnan asukkaita. Keskeisin edellytys, jotta voisi hakeutua hoitoon asuinmaansa ulkopuolelle, on yhä kielitaito.

– On vaikeaa luoda onnistunut hoitosuhde, jos lääkärin ja potilaan välillä ei ole yhteistä kieltä. Myös erot potilasasiakirjojen kirjaamiskäytännöissä ja ylipäätään erikieliset potilasasiakirjat sekä huoli suurista hoitokustannuksista voivat estää hoitoon hakeutumisen asuinmaan ulkopuolelle, sanoo VM:n neuvotteleva virkamies Noora Heinonen, joka toimi rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkönä vuosina 2013–2016.

Usein on monimutkaista, miten kustannuksia korvataan terveyspalvelujen käytöstä ulkomailla. Esimerkiksi Suomesta Viroon hammashoitoon hakeutuneen hoitokulut korvataan, mutta Venäjälle hoitoon hakeutunut jää ilman korvauksia.

– Tulevaisuudessa on pohdittava, onko maantiede tarkoituksenmukainen ja yhdenvertainen peruste korvauksen saamiselle. On myös muistettava, että EU-lainsäädäntö velvoittaa vain EU- ja ETA-valtioissa ja Sveitsissä aiheutuneiden sairaanhoitokustannusten korvaamiseen. Suomen lainsäätäjän tulisikin ratkaista, korvataanko ylipäätään muissa valtioissa aiheutuneita kustannuksia.

Kansainvälisessä sosiaaliturvassa on kyse ylikansallisesta sääntelystä ja eri valtioiden lainsäädäntöjen yhteensovittamisesta. Se muodostuu normeista, jotka turvaavat valtiosta toiseen liikkuvan EU-kansalaisen oikeuden hoitoon. Ne myös määrittävät valtioiden maksuvastuuta aiheutuneista hoitokustannuksista.

Miten kansainvälinen sääntely heijastuu Suomen sosiaaliturvaan ja lainsäädäntöömme? Onko terveydenhuoltomme, jossa palvelut on nyt järjestetty asumisperusteisesti, yhteensovitettavissa eurooppalaiseen ja vakuuttamiseen perustuvaan järjestelmään?

Näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin löytyy vastauksia uudesta Kelan teemakirjasta Sosiaaliturvan rajoilla – Kirjoituksia kansainväliseen sosiaalioikeuteen.

Lähde: Kalliomaa-Puha L, Tuovinen A-K (toim.). Sosiaaliturvan rajoilla. Kirjoituksia kansainvälisestä sosiaalioikeudesta. Helsinki: Kela, Teemakirja 16, 2017.

Voit hakeutua Suomesta ulkomaille hoitoon ja käyttämään terveyspalveluja, mutta korvauksia saat vain EU- ja ETA-maista ja Sveitsistä. Sinulla on oikeus päästä hoitoon toisessa EU-maassa samalla tavalla kuin maassa asuvilla. Saat lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, jos sairastut äkillisesti tai tarvitset hoitoa pitkäaikaissairauden pahenemisen tai raskauden tai synnytyksen vuoksi.