Kela: Ulkomailla saadun sairaanhoidon kustannusten korvaaminen muuttuu
14.2.2023
Jatkossa Kela korvaa omatoimisen hoitoon hakeutumisen kustannuksia enintään sen verran, mitä vastaava hoito olisi maksanut asiakkaan omalla hyvinvointialueella Suomessa. Korvausta voi saada sairaanhoidon kustannuksista, jotka ovat syntyneet EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa. Muutokset tulevat voimaan takautuvasti 1.1.2023 alkaen.
Eduskunta on hyväksynyt muutokset lakiin rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Muutokset vaikuttavat korvauksiin, joita Kela maksaa omatoimisesta hoitoon hakeutumisesta EU- tai Eta-maahan, Sveitsiin, Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin.
Hoitoon voi hakeutua omatoimisesti tai ennakkoluvalla. Aiemmin Kela on korvannut omatoimisen hoitoon hakeutumisen kustannuksia samojen periaatteiden mukaan kuin Suomessa saadun yksityisen sairaanhoidon kustannuksia.
Jatkossa Kela korvaa kustannuksia enintään sen verran, mitä vastaava hoito olisi maksanut asiakkaan omalla hyvinvointialueella. Joissakin tilanteissa muutos voi tarkoittaa sitä, että Kela maksaa asiakkaalle aiempaa suuremman korvauksen. Asiakkaan pitää kuitenkin aina maksaa asiakasmaksu, jonka Suomen julkinen terveydenhuolto olisi perinyt hoidosta.
Kun asiakas hakeutuu omatoimisesti ulkomaille hoitoon, hänen pitää ensin maksaa kaikki kustannukset itse ja hakea jälkikäteen Kelasta korvaus.
Kela ei korvaa sairaanhoidon kustannuksia, jotka ovat syntyneet muussa kuin EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa.
Hoidon pitää vastata Suomessa annettavaa hoitoa
Asiakas voi saada Kelasta korvauksen hoidosta, jos hoito arvioidaan lääketieteellisesti tarpeelliseksi ja jos hoito kuuluu Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Lisäksi sen pitää vastata hoitoa, jonka asiakas saisi Suomen julkisessa terveydenhuollossa.
Jos kyseinen hoito edellyttää Suomessa lähetettä, asiakas tarvitsee lähetteen myös hakeutuessaan hoitoon ulkomaille.
Kela pyytää aina hyvinvointialueelta arvion, täyttyvätkö edellytykset korvauksen saamiselle.
Asiakas voi pyytää Kelasta etukäteen tiedon korvauksesta
Jatkossa asiakas voi pyytää Kelasta etukäteen tiedon, saako hän ulkomailla annettavasta hoidosta korvauksen ja mikä korvauksen määrä on. Kela maksaa korvauksen etukäteen kertomallaan tavalla, jos hoito on toteutunut asiakkaan ennakkoilmoituksen mukaisesti.
Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta ja muutokset hoidon korvaamiseen tulevat voimaan takautuvasti 1.1.2023. Presidentin pitää kuitenkin vielä vahvistaa laki. Vasta sen jälkeen Kela voi alkaa selvittää ennakkoilmoituksen perusteella, onko asiakkaalla oikeus korvaukseen.
Hoidon korvaaminen voi jatkossa edellyttää ennakkolupaa
Lakimuutoksen seurauksena vuoden 2024 alussa otetaan käyttöön uusi potilasdirektiivin mukainen ennakkolupa.
Joissakin tilanteissa ennakkolupa on edellytys sille, että Kela voi maksaa asiakkaalle korvauksen ulkomailla saadusta hoidosta. Ennakkolupa tulee olemaan pakollinen esimerkiksi silloin, jos hoitoon liittyy erityinen riski ja se edellyttää yöpymistä sairaalassa. Suomen hallitus säätä erikseen asetuksella ne palvelut, joiden kustannusten korvaaminen edellyttää ennakkolupaa.
Vuonna 2022 Kela korvasi ulkomailla annetun hoidon kustannuksia yhteensä 2,6 milj. euroa. Omatoimisesta hoitoon hakeutumisesta EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin maksettiin korvauksia 210 000 euroa.
Lue lisää
- Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta (pdf)
- Valiokunnan mietintö StVM 44/2022 vp (pdf)
Lähde: Kela
Ajankohtaiset artikkelit
- Kumppanit toivovat selkeää asiakasviestintää ulkomailla annetun hoidon korvauskriteereistä12.12.2024
- EU-terveydenhoito.fi-sivustoa kehitetään – testasimme sivustoa verkkosivukäyttäjien kanssa9.12.2024
- Kela: Suomalaisten hoitoon hakeutuminen ulkomaille ei ole yleistynyt sairaanhoidon kustannusten korvausmallin myötä4.12.2024
- Lue lisää