Lääkekorvausjärjestelmien vertailu: Suomessa on markkinoilla enemmän uusia lääkkeitä
11.5.2017
– Suomen ja Uuden-Seelannin välinen vertailu on mielenkiintoista, koska maissa on samankaltaiset terveydenhuoltojärjestelmät, joiden kustannukset asukasta kohden ovat lähellä toisiaan. Maiden lääkekorvausjärjestelmät ja lääkemarkkinat ovat kuitenkin hyvin erilaiset, sanoo Kelan tutkija, proviisori Katri Aaltonen.
Miten siis lääkekorvaukset riittävät Suomessa ja Uudessa-Seelannissa? Suomessa pienituloisimmat kotitaloudet käyttävät lääkkeisiin suuremman osan kokonaiskulutuksestaan kuin suurituloiset. Uudessa-Seelannissa ikääntyneillä korkeiden omavastuiden ja sosioekonomisen aseman välillä ei havaittu merkitsevää yhteyttä.
– Lähes joka viides suomalainen jättää lääkkeitä ostamatta tai muita hoitoja käyttämättä kustannusten vuoksi. Useimmin lääkkeistä ja hoidoista joutuvat tinkimään ne henkilöt, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono, toteaa Aaltonen, jonka väitöskirjatutkimus on julkaistu Kelan Tutkimusjulkaisut-sarjassa.
Uudessa-Seelannissa useimpiin terveysongelmiin on saatavissa kokonaan korvattuja lääkkeitä, mutta vaihtoehtoja on rajoitetummin ja valikoima sisältää enemmän vanhempia lääkkeitä kuin Suomessa. Myös uusien lääkeinnovaatioiden määrä markkinoilla on Suomessa laajempi.
Suomessa lääkkeen hinnasta voi saada 40 prosentin, 65 prosentin tai 100 prosentin korvauksen. Uudessa-Seelannissa valtaosa lääkkeistä on kokonaan korvattuja. Myös korvattavat lääkevalikoimat ovat erilaisia. Suomessa monet lievempiin ja tilapäisiin oireisiin käytettävät lääkkeet ovat korvausjärjestelmän ulkopuolella. Kroonisiin ja vaikeampiin sairauksiin on valittavissa monia uusia lääkkeitä sekä useita hoidollisesti toisiaan lähellä olevia vaihtoehtoja.
Lähde: Affordability of medicines from the pharmaceutical system perspective. Comparative analysis of Finland and New Zealand. Aaltonen, Katri. Itä-Suomen yliopisto, 2017. The Social Insurance Institution of Finland, Studies in social security and health 146, 2017.
Kela maksaa korvausta sairauden hoitoon määrättyjen lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannuksista Suomessa asuville ja sairausvakuutetuille henkilöille. Korvausta voidaan tietyissä tilanteissa maksaa EU-säännösten tai kansainvälisten sopimusten perusteella myös henkilölle, joka tulee EU-alueen ulkopuolelta.
Ajankohtaiset artikkelit
- Kumppanit toivovat selkeää asiakasviestintää ulkomailla annetun hoidon korvauskriteereistä12.12.2024
- EU-terveydenhoito.fi-sivustoa kehitetään – testasimme sivustoa verkkosivukäyttäjien kanssa9.12.2024
- Kela: Suomalaisten hoitoon hakeutuminen ulkomaille ei ole yleistynyt sairaanhoidon kustannusten korvausmallin myötä4.12.2024
- Lue lisää