Terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa
Suomen terveydenhuoltojärjestelmä perustuu julkisiin terveydenhuollon palveluihin, joihin jokaisella maassa vakinaisesti asuvalla on oikeus. Lisäksi kaikilla on oikeus saada Suomessa oleskelun aikana kiireellistä hoitoa.
Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi Suomessa toimii lukuisia yksityisiä terveyspalveluiden tuottajia.
Julkinen terveydenhuolto
Suomessa hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä vastaavat terveydenhuollon järjestämisestä.
Hyvinvointialue voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse tai yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa. Palveluita voidaan hankkia myös yksityisiltä yrityksiltä tai järjestöiltä tai antamalla asiakkaalle palveluseteli. Hyvinvointialueet voivat ostaa hoidon tarvittaessa myös ulkomailta.
Lailla on erikseen säädetty, mitä terveyspalveluja hyvinvointialueen täytyy järjestää. Hyvinvointialueet voivat lain rajoissa kuitenkin päättää, miten ne toteuttavat palvelut. Tämän takia palveluissa voi olla aluekohtaisia eroja.
Terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon
Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidon palvelut yleensä sairaaloissa. Joidenkin vaativien tai harvinaisten sairauksien hoito tai vaativat toimenpiteet on keskitetty valtakunnallisesti yhteen sairaalaan.
Potilaan hoito järjestetään joko perus- tai erikoissairaanhoidossa sen mukaan, miten vaativaa hoitoa hän tarvitsee. Lääkäri arvioi hoidontarpeen ja lähettää tarvittaessa erikoissairaanhoitoon.
Potilas ei voi itse valita, annetaanko hoito perus- vai erikoissairaanhoidossa. Potilas voi kuitenkin valita hoidosta vastaavan terveysaseman sekä yhdessä lääkärin kanssa erikoissairaanhoitoa antavan yksikön.
Lue hoitopaikan valinnasta (Suomi.fi)
Tutustu myös: Mitä maksan hoidosta julkisessa terveydenhuollossa?
Yksityinen terveydenhuolto
Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut täydentävät julkisia palveluja, ja ne tuottavat runsaan neljänneksen kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista Suomessa. Yksityiset palveluntuottajat, eli yritykset, itsenäiset ammatinharjoittajat, järjestöt ja säätiöt, voivat myydä palvelujaan joko hyvinvointialueille tai suoraan asiakkaille.
Yksityisen terveydenhuollon yrityksellä täytyy olla viranomaisen antama lupa toiminnalle. Luvan myöntää aluehallintovirasto (Avi) tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira).
Terveydenhuollon yritysten toimiluvat voi tarkistaa Soteri-rekisteristä.
Mitä hoito yksityisessä terveydenhuollossa maksaa?
Lääkäri toimii usein yksityisessä terveydenhuollossa itsenäisenä ammatinharjoittajana ja päättää itse hinnoistaan. Yleislääkärin palkkiot ovat yleensä erikoislääkärin palkkioita edullisempia.
Lääkäripalkkioiden perusteena on usein aika, joka lääkäriltä kuluu asiakkaan hoitamiseen, potilasasiakirjoihin tutustumiseen, potilaskertomuksen kirjoittamiseen ja tutkimustulosten läpikäyntiin.
Voit hakea Kelasta korvauksia yksityisen terveydenhoidon kustannuksista.
Tutustu myös: Yksityisen terveydenhuollon hintatietoja
Järjestöt
Suomessa toimii lukuisia järjestöjä, jotka voivat toimia palveluntuottajina hyvinvointialueille ja suoraan kansalaisille. Niiden palvelut täydentävät julkista terveydenhuoltoa. Useiden järjestöjen tarkoituksena voi olla esimerkiksi kansanterveyden edistäminen tai potilaan tukeminen sairauden kanssa selviytymisessä. Järjestöistä voi saada esimerkiksi vertaistukea. Järjestöjen toiminta on voittoa tavoittelematonta ja perustuu usein vapaaehtoisuudelle.
Suomessa toimivien sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen kattojärjestö on SOSTE.
Terveydenhuollon ammattihenkilöt
Terveydenhuollon ammattihenkilöt jaetaan Suomessa laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammatteihin.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ylläpitää JulkiTerhikki-rekisteriä kaikista laillistettuja ja nimikesuojattuja ammattinimikkeitä käyttävistä terveydenhuollon ammattilaisista. Voit tarkistaa rekisteristä sinua hoitaneen henkilön ammattipätevyyden.
Viranomaisen on ilmoitettava toisten EU-maiden viranomaisille, jos terveydenhuollon ammattihenkilön toimintaa rajoitetaan tai jos se kielletään.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteri JulkiTerhikki (Valvira.fi)
Terveydenhuollon ohjaus
Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa sosiaali- ja terveyspolitiikasta ja valmistelee lainsäädäntöä. Ministeriö ohjaa terveydenhuoltoa yhdessä alaistensa virastojen ja laitosten kanssa.
STM:n alaisia virastoja ovat
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
- Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea)
- Säteilyturvakeskus (STUK)
- Työterveyslaitos (TTL)
- Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira).