Suomesta ulkomaille hoitoon
Asiakas voi hakeutua hoitoon ulkomaille joko ennakkoluvalla tai omatoimisesti ilman ennakkolupaa. Julkinen terveydenhuolto voi myös ostaa potilaan tarvitseman hoidon ulkomailta.
Jos asiakas haluaa hakeutua hoitoon ulkomaille, on hänen itse selvitettävä, mitkä ovat kohdemaan hoitomahdollisuudet ja mitä hoitoon hakeutuminen käytännössä häneltä edellyttää. Asiakas vastaa itse myös potilasasiakirjojensa kääntämisestä ja potilastietojensa toimittamisesta hoidonantajalle.
Maakohtaiset tiedot terveyspalveluista auttavat asiakasta hoitopaikan valinnassa.
Tarkempaa tietoa hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille löydät sivuiltamme.
Hoitoon hakeutuminen ennakkoluvalla tai ilman
Suomessa asuvalla on oikeus saada EU-asetuksen mukainen ennakkolupa eli maksusitoumus EU- tai Eta-maassa, Isossa-Britanniassa, Pohjois-Irlannissa tai Sveitsissä annettavaa hoitoa varten, jos hänen hoidontarpeensa on lääketieteellisesti perusteltu ja hänen tarvitsemaansa hoitoa ei ole mahdollista antaa Suomen julkisessa terveydenhuollossa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa. Lisäksi edellytys on, että ulkomailla annettava hoito kuuluu suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Jos potilaalle myönnetään ennakkolupa, hän maksaa hoidostaan vain paikallisen asiakasmaksun.
Asiakas voi hakea ennakkolupaa Kelasta. Kela pyytää aina ennakkolupaa koskevaan hakemukseen lausunnon julkiselta terveydenhuollolta, esimerkiksi Helsingissä asuvan potilaan kohdalla lausunto kysytään HUS:sta. Lausunnon perusteella Kela antaa potilaalle joko kielteisen tai myönteisen päätöksen. Julkisen terveydenhuollon lausunto sitoo Kelaa päätöksenannossa. Hoitoon hakeutumisesta ulkomaille ja julkisen terveydenhuollon lausunnoista on kerrottu tarkemmin Kelan sivuilla.
Julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä voidaan myös suositella, että potilas hakeutuu johonkin tiettyyn hoitopaikkaan ulkomailla. Julkinen terveydenhuolto voi toimittaa Kelalle ennakkolupaa koskevan lausunnon ilman, että asiakas itse hakee lupaa Kelasta.
Ennen kuin potilas matkustaa hoitoon ulkomaille, hänen täytyy selvittää ulkomaiselta hoidonantajalta, voiko se vastaanottaa Kelan myöntämän ennakkoluvan. Ennakkolupaa voi hakea myös jälkikäteen.
Jos asiakas haluaa hakeutua hoitoon ilman ennakkolupaa, Kela voi korvata toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa annetun kiireettömän hoidon kustannuksia. Edellytyksenä korvausten saamiselle on, että Suomi vastaa potilaan sairaanhoidon kustannuksista ja annettu hoito on lääketieteellisesti tarpeellista sekä Suomessakin korvattavaa. Potilas voi hakea korvausta Kelasta jälkikäteen. Korvauksia maksetaan enintään summalla, joka vastaa asiakkaan omalla hyvinvointialueella annetun vastaavan hoidon kustannuksia. Asiakkaan on haettava korvausta kuuden kuukauden kuluessa maksusta. Asiakas voi halutessaan pyytää Kelasta etukäteen ennakkoilmoitusta siitä, miten hoidosta myönnetään korvauksia. Kela selvittää asian asiakkaan omalta hyvinvointialueelta.
Hoitoon ulkomaille ostopalveluna
Julkinen terveydenhuolto voi tarvittaessa ostaa potilaan tarvitseman hoidon ulkomailta. Vain hoidonantaja voi ohjata potilaan ostopalveluna hankittavaan hoitoon.
Ostopalvelun järjestäjä vastaa tutkimuksen, hoidon ja mahdollisen kuntoutuksen kustannuksista sekä käytännön järjestelyistä. Ostopalveluna hankittavan hoidon tulee täyttää ne vaatimukset, joita edellytettäisiin, jos hyvinvointialue tuottaisi vastaavan palvelun itse.
Kun hoito hankitaan ulkomailta ostopalveluna, potilas maksaa hoidosta hyvinvointialueen asiakasmaksun. Kela voi korvata matkakustannukset potilaalle jälkikäteen hoitopaikkaan asti, jos hoito on annettu EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa. Korvausta voi hakea Kelasta kuuden kuukauden kuluessa maksusta.