Näin käytät terveyspalveluja ulkomailla
Voit vapaasti hakeutua Suomesta ulkomaille käyttämään terveyspalveluja. Sinulla on oikeus päästä hoitoon toisessa EU- tai Eta-maassa samalla tavalla kuin maassa asuvilla.
EU- ja Eta-maissa terveydenhuollon kaikkien palveluntuottajien on kohdeltava EU-maista tulevia asiakkaita yhdenvertaisesti hoidontarpeen perusteella. Hoitoon pääsyä ei voida nopeuttaa tai rajoittaa sen perusteella, missä maassa asiakas asuu tai on sairausvakuutettu tai mikä on hänen kansalaisuutensa.
EU- tai Eta-maa voi rajoittaa toisista EU- tai Eta-maista hoitoon hakeutuvien asiakkaiden pääsyä hoitoon vain, jos paikallisten asukkaiden hoidon saaminen vaarantuu. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos ulkomailta hoitoon hakeutuu suuri määrä asiakkaita. Voit tarkistaa kohdemaan yhteyspisteestä, onko maassa voimassa olevia hoitoon vastaanottamista koskevia rajoituksia.
Hoidonantaja voi edellyttää lähetettä
Hoitoa annetaan paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Sinulla tulee olla hoitoa varten lääkärin lähete, jos kohdemaassa edellytetään sellaista hoidon saamiseksi.
- Varmista etukäteen hoitopaikasta, tarvitaanko suunniteltua hoitoa varten lähete ja pitääkö sen olla yleislääkärin tai erikoislääkärin kirjoittama.
- Selvitä, hyväksytäänkö Suomessa kirjoitettu lähete.
- Selvitä myös, millä kielellä lähetteen ja muiden mahdollisten asiakirjojen tulee olla. Maksat itse mahdolliset käännöskustannukset.
Suomessa toimiva lääkäri ei yleensä voi toimittaa lähetettä suoraan hoidonantajalle ulkomailla. Toimita itse Suomessa kirjoitettu lähete ja muut tarpeelliset hoitoasi koskevat tiedot hoidonantajalle. Muista huolehtia tietojen turvallisesta välittämisestä.
Millaista hoitoa ulkomailla voi saada?
Jokainen maa tarjoaa terveyspalveluja oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Paikallinen terveydenhuollon ammattilainen päättää annettavasta hoidosta. Hoitosi voi olla erilaista kuin Suomessa. Hoitomuodot ja -toimenpiteet eroavat maittain.
Ulkomailla voi myös saada hoitoa, joka ei kuulu suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan tai joka Suomessa luokitellaan kokeelliseksi tai ei-lääketieteelliseksi hoidoksi. Tällaisesta hoidosta aiheutuneita kustannuksia Kela ei jälkikäteen korvaa. On kuitenkin mahdollista, että potilaan hyvinvointialue ostaa potilaan tarvitseman hoidon ulkomailta tai lähettää potilaan saamaan hoitoa esimerkiksi harvinaissairauteen.
Voit käyttää sekä julkisia että yksityisiä terveydenhuollon palveluja
Voit käyttää EU- ja Eta-maissa, Sveitsissä sekä Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon palveluja.
- Jos sairastut matkasi aikana, saat hoitoa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Se käy paikallisessa julkisessa terveydenhuollossa tai toimijoilla, jotka ovat tehneet sopimuksen julkisen terveydenhuollon kanssa. Yksityinen terveydenhuolto ei hyväksy eurooppalaista sairaanhoitokorttia.
- Jos matkustat ilman EU-asetuksen mukaista ennakkolupaa toiseen EU- tai Eta-maahan, Sveitsiin, Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin saadaksesi hoitoa, ei korvausten kannalta ole merkitystä, käytkö yksityisessä vai julkisessa terveydenhuollossa. Voit hakea korvausta hoitokustannuksiin jälkikäteen Kelasta.
- Jos matkustat EU-asetuksen mukaisella ennakkoluvalla toiseen EU- tai Eta-maahan, Sveitsiin, Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin saadaksesi hoitoa, sinun on varmistettava, että hoidonantaja hyväksyy ennakkoluvan. Yleensä ennakkolupa käy vain julkisessa terveydenhuollossa. Jos kuitenkin joudut maksamaan kaikki kustannukset itse, voit hakea jälkikäteen korvausta Kelasta.
Suomen ulkopuolella toimivia terveydenhuollon palveluntuottajia ei yleensä ole mahdollista erotella julkiseen ja yksityiseen terveydenhuoltoon samalla tavalla kuin Suomessa. Muualla Euroopassa terveydenhuollon palveluntuottaja voi toimia samanaikaisesti sekä julkisena että yksityisenä palveluntuottajana. Selvitä hoidonantajalta, saatko hoidon kohdemaan julkisen vai yksityisen järjestelmän potilaana.