Lainsäädäntö

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antaa ohjeita sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön toimeenpanosta ja vastaa lainsäädännön kehittämisestä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö antaa ohjeita ja suosituksia terveydenhuollon ammattihenkilöille. Hyvinvointialueilla annetaan yksityiskohtaisia ohjeita terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä.


Perustuslaki turvaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Huolenpidolla tarkoitetaan muun muassa kiireellistä sairaanhoitoa. Perustuslaissa on myös säädetty kiireettömästä hoidosta. Sen toteuttamiseksi julkiselle vallalle, kunnalle ja valtiolle on asetettu velvoite turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä velvoite edistää väestön terveyttä.

Oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin kirjattiin perustuslain turvaamiin perusoikeuksiin vuonna 1995 yhdessä muiden niin sanottujen taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kanssa. Lakia koskevan hallituksen esityksen perustelujen mukaan riittävinä palveluina voidaan pitää sellaisia palveluja, jotka luovat jokaiselle edellytykset toimia yhteiskunnassa sen täysivaltaisen jäsenenä.

Terveydenhuoltoa koskevat lait ja asetukset aihepiireittäin

Terveydenhuollon palvelut ja potilaan valinnanvapaus

Terveydenhuollon palveluista ja potilaan valinnanvapaudesta säädetään terveydenhuoltolaissa. Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoitokäytäntöihin. Toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua.

Terveydenhuollon palvelujen järjestämisvelvollisuudesta säädetään kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain ja terveydenhuoltolain mukaan kunnan on osoitettava voimavaroja valtionosuuden perusteena oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Erityislaeilla on säädetty useista terveydenhuollon palveluista erikseen

Yksityistä terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö

Yksityistä terveydenhuoltoa koskevat seuraavat lait ja asetukset

Potilaan oikeudet

Potilaan oikeuksia turvataan useissa laeissa, joista keskeisin on laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Laissa säädetään esimerkiksi potilaan tiedonsaantioikeudesta, itsemääräämisoikeudesta ja potilasasiakirjoista.

Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on potilaslain mukaan oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä siihen liittyvään kohteluun. Hyvään hoitoon ja kohteluun liittyvät esimerkiksi hoidon laatu, potilasturvallisuus, yhdenvertaisuus ja henkilöstön ammattitaito ja osaaminen. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Palvelujen käyttämisestä perittävät maksut

Lain mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä. Palvelusta perittävä maksu saa olla enintään sen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Laissa kerrotaan, mitkä sosiaali- ja terveyspalveluista ovat asiakkaalle ilmaisia ja säädetään lisäksi muun muassa maksukatosta. Asetuksella säädetään siitä, mistä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä saa periä maksua ja maksujen suuruudesta.

Terveydenhuollon ammattihenkilöt

Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetulla lailla pyritään varmistamaan henkilöstön pätevyys laillistamis- ja rekisteröintimenetelmillä sekä valvomalla ammatinharjoittamista. Henkilöstön ammattitaito, kokemus ja koulutus ovat perusta hyvälle hoidolle. Terveydenhuollon ammattihenkilöstölle on säädetty täydennyskoulutusvelvollisuus, sillä hoitomenetelmät ja laitteet sekä lääketieteellinen tietämys vaativat jatkuvaa päivittämistä.

Potilasasiakirjat

Potilasasiakirjat on tarkoitettu ennen kaikkea tukemaan potilaan hyvää hoitoa. Niihin on merkittävä hyvän hoidon suunnittelun, järjestämisen, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset ja laajuudeltaan riittävät tiedot selkeästi ja ymmärrettävästi. Potilasasiakirjoihin merkitään myös kaikki hoitopäätökset ja keskustelut, joita potilaan ja hänen omaistensa kanssa on käyty hoidosta. Potilasasiakirjat ovat tärkeitä sekä potilaan että häntä hoitaneiden ammattihenkilöiden oikeusturvan kannalta varsinkin, jos potilaan hoidosta kannellaan tai hoitoa joudutaan muuten jälkeenpäin selvittelemään.

Hoidon kieli

Hoitoa on annettava maan virallisilla kielillä, jotka Suomessa ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi saamelaisilla ja toisesta Pohjoismaasta tulevilla on tietyin edellytyksin oikeus saada hoitoa omalla kielellään.

Potilasvahingot

Suomessa annettuun hoitoon liittyvästä potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskukselta. Kaikkia terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneita epäedullisia seurauksia ei korvata, vaan ainoastaan ne henkilövahingot, jotka täyttävät potilasvahinkolain mukaiset edellytykset.

Ulkomailla annettuun hoitoon liittyvästä potilasvahingosta voi hakea korvauksia hoitoa antaneen maan lainsäädännön mukaan sen viranomaiselta.

Ulkomailta tulevien oikeus hoitoon Suomessa

Ulkomailta tulevilla henkilöillä on kansallisessa ja EU-lainsäädännössä sekä kansainvälisten sosiaaliturvasopimusten soveltamistilanteissa oikeus käyttää terveydenhuollon palveluja Suomessa. Lainsäädännössä on määritelty erikseen hoito-oikeuden laajuudesta erilaisissa tilanteissa sekä hoitokustannusten laskuttamisesta ja korvaamisesta.

Ulkomailla annetun hoidon korvaaminen

Suomessa sairausvakuutetulla henkilöllä ja henkilöllä, jonka sairaanhoitokustannuksista Suomi vastaa EU-lainsäädännön perusteella, on oikeus saada Kelasta korvauksia ulkomailla aiheutuneisiin sairaanhoitokustannuksiin.

Lääkkeet

Lääkkeitä koskevan lainsäädännön tavoitteena on taata tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville.

Eurooppalainen lääkemääräys

Potilasdirektiivi edellyttää, että EU-maat tunnustavat toisissa jäsenmaissa annetut lääkemääräykset. Lääkemääräysten vastavuoroisesta tunnustamisesta on Suomessa säädetty lääkelaissa. Komission täytäntöönpanodirektiivissä säädetään tietosisällöistä, jotka lääkemääräyksessä tulee olla, jotta se voidaan toimittaa toisessa jäsenmaassa.

Rakennusten esteettömyys

Suomessa rakentamista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki sekä sitä täydentävä asetus. Niistä löytyvät keskeiset rakennetun ympäristön esteettömyyttä koskevat säädökset.

Muutoksenhaku

Muutoksenhakuviranomainen ja sovellettava lainsäädäntö riippuvat siitä, mihin asiaan muutosta haetaan. Selvitä muutoksenhakua koskevat menettelytavat aina erikseen päätöksentekijältä.

Hoitoon pääsystä tai hoidosta valittaminen

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut

Kelan hoito-oikeustodistusta koskeva päätös

Kelan hoitoon hakeutumisen ennakkolupaa koskeva päätös

Kelan korvaukset

Lisätietoa

Sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva lainsäädäntö (STM)
Suosituksia ja ohjeita (STM)
Terveydenhuollon luvat, valvonta ja niihin liittyvä ohjaus (Valvira)
Suomen ajantasainen lainsäädäntö (Finlex)