Tietoa Suomen sosiaaliturvasta
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu ensisijaisesti maassa asumiseen. Joissakin EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sosiaaliturvasopimuksen soveltamistilatilanteissa henkilöllä voi olla oikeus Suomen sosiaaliturvaetuuksiin, vaikka hän ei asu vakinaisesti Suomessa.
Suomessa hyvinvointialueet vastaavat monien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, kuten julkisesta terveydenhuollosta. Suomessa sosiaaliturvaetuuksia hallinnoi muun muassa Kela.
Suomessa asumisella tarkoitetaan yleensä, että sinulla on Suomessa kotikunta. Digi- ja väestötietovirasto (entinen maistraatti) kirjaa henkilön kunnan asukkaaksi kotikuntalain perusteella. Kotikunta kirjataan väestötietojärjestelmään ja se tarkoittaa, että voit käyttää kaikkia hyvinvointialueesi järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Maksat palvelujen käytöstä vain hyvinvointialueen asiakasmaksun. Hyvinvointialueesi vastaa julkisessa terveydenhuollossa hoidostasi aiheutuneista kustannuksista.
Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat myös rahaetuudet, joita hallinnoivat erityisesti Kela, työeläkelaitokset ja työttömyyskassat. Esimerkiksi työeläkelaitokset maksavat työeläkkeitä ja työttömyyskassat vastaavat ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen maksamisesta. Kela maksaa useita sosiaaliturvaetuuksia, kuten lapsilisää, sairauspäivärahaa, työmarkkinatukea ja kansaneläkettä. Lisäksi Kela maksaa sairaanhoitokorvauksia, kun käytät Suomessa yksityisen terveydenhuollon palveluja tai ostat apteekista reseptilääkkeitä.
EU-lainsäädäntö voi antaa oikeuden julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttöön ja Suomen sosiaaliturvaetuuksiin, vaikka et asuisi Suomessa
EU-lainsäädäntö tai kansainvälinen sosiaaliturvasopimus voivat antaa sinulle oikeuden Suomen sosiaaliturvaetuuksiin, vaikka et asu Suomessa vakinaisesti. Yleensä on kyse toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tulleesta työntekijästä, joka saa työntekonsa perusteella oikeuden joihinkin tai kaikkiin sosiaaliturvaetuuksiin Suomesta, vaikka hän ei asu vakinaisesti Suomessa.